Haastattelusarja joogasta Jakso #3/3

Kolmen videon haastattelusarja joogasta. Haastattelijana Studion asiakas Riika Savikoski. Kysymyksiin vastaa Tietoiseksi Studion perustaja Riina Verho. 

JAKSO #3

RIIKA:  Mulla on takana vaikea synnytys ja tuntuu, että on vaikea aloittaa joogaaminen jälleen. Miten lähtisit rakentamaan jooga harjoitteluani tässä tilanteessa? 

RIINA:  Tuo on hyvä asenne, että ajattelet että sitä lähdetään rakentamaan. Tulet tunnille sellaisena kuin olet ja lähdemme yhdessä omaan tahtiin katsomaan mitä painotuksia tarvitaan, mihin tarvitaan voimaa ja pehmeyttä tai rentoutta. Miten voimme hyödyntää jooga-apuvälineitä niihin tarpeisiin mitä sinulla on. Sitten tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Osallistuu tunneilla ja harjoittelee ehkä kotona, siitä se vähitellen alkaa avautumaan. Ei tarvitse heti päästä syvään taivutukseen, vaan tutustumme miten viemme kehoasi siihen suuntaan. Tärkeää on luottaa prosessiin. 

Haastattelusarja joogasta Jakso #2/3

Kolmen videon haastattelusarja joogasta. Haastattelijana Studion asiakas Riika Savikoski. Kysymyksiin vastaa Tietoiseksi Studion perustaja Riina Verho.

JAKSO #2

RIIKA: Millaisia tunteja täällä Tietoiseksi Studiolla on?

RIINA: Jooga asana-tunteja on eri tasoisia. Perusteet, kaikkitason ja edistyneiden tunteja. Sekä 1,5h tunnint että kahden tunnin tunteja. On trjolla myös yksityistunteja, missä voidaan syventää omaa joogaharjoittelua. 

On myös meditaatio tunteja sekä VortexHealing -energiaterapai hoitoja. 

RIIKA: Miksi tulla Malmille Tietoiseksi Studiolle? 

RIINA: Tämä on pienryhmä jooga ja meditaatio Studio, missä saa hyvin yksilöllistä ohjausta. teemat vaihtuu tunneittain. tehdään hitaasti ja rauhallisesti. Otetaan kaikki mukaan. 

Haastattelusarja joogasta Jakso #1/3

Kolmen videon haastattelusarja joogasta. Haastattelijana Studion asiakas Riika Savikoski. Kysymyksiin vastaa Tietoiseksi Studion perustaja Riina Verho. 

JAKSO #1

RIIKA: Mistä sun jooga-polku lähti? 

RIINA:  Se lähti siitä kun mun terveys horjui ja ryhdyin tekemään asioita tukemaan terveyttäni, kuten vaihdoin ruokavaliotani, meditoin ja joogasin.  Se asetti minut syvään itsetutkiskeluun elämässäni. Sitä on jatkunut nyt 20 vuotta. 

RIIKA:  Millaista jooga opetat?

RIINA:  Hidasta ja rauhallista, missä on aikaa rakentaa asanoita huolella ja yksilöllisestikkin. Tarkastelemme yksityiskohtia, jotta voimme rakentaa tasapainoinen kokonaisuus. Se lisää kehotietoisuutta ja tietoista hengitystä niin joogamatolla kuin sen ulkopuolella. 

Hengitys

Hengitys on kuin portti tiedostetun ja tiedosta-mattoman

välillä

Hengitys on kuin portti tiedostetun ja tiedostamattoman välillä. 

Hengitys on luonnollinen asia, mikä tapahtuu koko päivän ajan ilman että meidän tarvitsee olla siitä tietoinen. Kuitenkin jos opimme vaikuttamaan hengitykseen tietoisesti, voi hengityksestä tulla tärkeä työkalu tiedostetun ja tiedostamattoman välillä. 

Joogassa hengitys ja läsnäolo ovat tärkeimmät työkalut. Tietoista hengitystä voi käyttää missä vain tilanteessa ja se voi auttaa pysymään paremmin läsnä. Hengityksellä voi avata ja rentouttaa kehoa. Antaa sille puhtia, voimaa ja tarkkuutta. 

Tietoista hengitystä voi harjoitella ensin seuraamalla omaa hengitystä ja sitä miten se liikkuu sekä tuntuu kehossa.  Sisäänhengitys on  laajentava, avaava ja täyttävä. Uloshengitys on tyhjentävä, rentouttava ja irtipäästävä.  Ulos- ja sisäänhengityksen tulee olla keskenään tasapainossa. Uloshengityksellä tekee tilaa sisäänhengitykselle, sen takia syvä uloshengitys on tärkeä, mutta jos sisäänhengitys jää usein vajaaksi on uuden energian vastaanottamisessa ongelmia.  Kun olet tullut tietoisemmaksi hengityksesi laadusta ja suhteesta voit alkaa työstämään sitä omaan täyteen kapasiteettiinsa ja tasapainoonsa vähitellen tietoisella hengityksellä. 

Kun olet oppinut käyttämään hengitystä joogatunnilla on se helpompi tuoda muihinkin elämän tilanteisiin, kuten töihin ja perhe-elämään. Yhdellä tietoisella syvällä hengityksellä voi jo muuttaa sisäisen tunnelman rauhallisemmaksi, tietoisemmaksi ja rennommaksi. 

Meditoidessa hengitys on oiva työkalu ensin rentoutumiseen ja rauhoittumiseen meditaation äärelle ja sitten syventämään meditaatiota. Keskittymällä hengitykseen saattaa olla helpompi pysyä meditatiivisessa tilassa. Meditaatiota voi ohjata tietoisella hengityksellä, sillä voi auttaa päästämään irti ajatuksista, tunteista tai jännitteistä sekä syventää yhteyttä henkiseen sydämeen. Jossain vaiheessa voit huomata että hengitys ohjaakin sinua etkä sinä sitä. Hengitys avaa porttia syvemmälle itseesi. 

Oletko läsnä? Mitä on läsnäolo?

Voit olla läsnä kaikissa elämän tilanteissa. Siitä voi tulla elämäntapa.

Läsnäolo on hiljaisuus meissä kaikissa. Se on neutraali. Se ei analysoi, tuomitse tai luokittele. Se on paikalla, läsnä kaikelle sellaisena kuin se on. 

Läsnäolo ei ole mielen keskittymistä vaan jotain syvempää sen ulkopuolelta, mikä on aina läsnä. Emme ole kuitenkaan usein siitä tietoisia. Kun aiomme olla läsnä, siirrämme tietoisuutemme läsnäoloon ja havaitsemme neutraalisti itseämme sieltä käsin.  Emme kontrolloi mitä ilmestyy läsnäolon estraadille vaan olemme sille läsnä lempeästi ja neutraalisti sitä havainnoiden. Mieli saattaa poukkoilla, tunteet myllätä tai keho valittaa, mutta olemme sille kaikella läsnä hiljaisuuden viisaudessa. Läsnäolo on liikkumatonta, muuttumatonta, neutraalia ja rakkaudellista. Sitä vasten mielen, tunteiden ja kehon aistimuksien liikkeet erottuvat hyvin. Kun pysähdymme läsnäoloon alkaa meille näyttäytymään vivahteita itsestämme, joita emme muuten olisi huomanneet. 

Tärkeätä on aistia sitä mikä on kehon, mielen ja tunteiden ero läsnäolon laadulle. Läsnäolo on rauha, hiljaisuus ja muuntumaton syvyys sekä luonnollinen viisaus. Keho, mieli ja tunteet ovat paikallinen kokemuksemme itsestämme, mikä muuntuu ja on kuolevainen. 

Läsnäolo antaa meille mahdollisuuden tehdä uusia valintoja tietoisesti sisäisestä viisaudesta ja rauhasta käsin. Läsnäoloa voi opetella ja syventää.  Voit olla läsnä kaikissa elämän tilanteissa. Siitä voi tulla elämäntapa.

Oman äänen kuunteleminen, mitä se on?

Kuunellessamme syvempää sisäistä- tai niin kutsutusti sydämenääntä, olemme yhteydessä syvempään osaan itseä. Se on osa meitä mikä menee mielen logiikkaa syvemmälle. Siinä on viisaus itsessään, mikä voi ohjata meitä elämän aallokon läpi tarvitsematta itse ymmärtää elämän monimutkaisuuden kokonaisuutta. Meidän tulee oppia kuuntelemaan sen viestiä ja toimimaan sen mukaan päästäen irti mielen tärkeilevästä ja vastuttamattomasta logiikasta ja toimintatavasta.  Luottaminen sydämen viisauteen vaatii hellittämätöntä rohkeutta. 

Aloittaessamme harjoittaa oman sisäisen äänen kuuntelemista ja ohjausta saattaa sen kuunteleminen olla haastavaa. Mieli ja logiikka voivat olla voimakkaampia kuin sydämen ääni. Joudumme pohtimaan puhuuko nyt mieli, tunteet vai sydän?  Epäilemme meille osoitettua suuntaa ja logiikkaa. 

Sydän voi keskustella meille monella eri tavalla. Viestit tulevat elämässä painotuksina, kuvina, sanoina, musiikkina, sekä tunteina monessa eri muodossa ja missä vaan tilanteessa. On opittava erottelemaan oman sisäisen ehdollistuneen viestinnän tavat ja sydämen puhtaampi viisaus. Kysy itseltäsi; Mikä vie minut totuuteen? Ja ole valmis heittäytymään sydämen totuuteen maailman kaikkeuden ykseydestä, mistä viisaus nousee ja ohjaa meitä kaikkia. 

Yleensä kun olemme avoinna sydämen ääni kyllä neuvoo ja antaa tarpeeksi selkeän viestin kun odotamme aikamme. Voit rauhassa antaa itsellesi aikaa valintojen tekemiselle ja niiden kuuntelemisen oppimiselle. Olet aina siellä missä sinun tuleekin, tekemässä niitä valintoja kuin sinun tuleekin. Ei ole väärää valintaa, vain eri suuntia.  Pysy luottavaisena valintojesi äärellä, silloinkin kun tuntuu että jokin ulkoinen tai sisäinen aikaraja tuntuu tuovan päätöksen teon hasteelliseksi. 

Luottaminen sydämen viisauteen vaatii hellittämätöntä rohkeutta.

Kohteletko kehoasi arvokkaasti?

Joogassa opimme tuntemaan kehomme ja tietoisuutemme eri ulottuvuuksia uudella tavalla.

Hiljennymme läsnäoloon kehomme äärelle ja aistimme sen hiljaisen viestinnän.

Meille on annettu yksi keho, jonka kanssa elämme elämän alusta loppuun. Keho on moniuloitteinen ja monimutkainen kompleksi biologiaa, fysiologiaa ja tietoisuuttamme. Se muokkautuu malliltaan ja ominaisuuksiltaan sen mukaiseksi mikä on genettiinen perimämme ja tietoisuutemme . Se antaa meille mahdollisuuksia sekä rajoittaa meitä.  Muistomme menneistä kokemuksista muokkaavat kehoa ja antaa meille niitä haasteita ja vapauksia mitä tarvitsemme.

Joogassa opimme tuntemaan kehomme ja tietoisuutemme eri ulottuvuuksia uudella tavalla. Hiljennymme läsnäoloon kehomme äärelle ja aistimme sen hiljaisen viestinnän. Saatamme jopa yllättyä siitä määrästä viestejä ja aistimuksia mitä keho tarjoaa kun vain hiljennymme kuuntelemaan sitä.  

Kehossa on oma viisautensa. Se osaa korjata, rakentaa ja parantaa, se kompensoi ja kantaa sekä puhdistaa kaiken aikaa koko päivän ja yön. Unohdamme usein kuunnella sen viisautta ja luottaa siihen.  Kun kuuntelemme kehoamme opimme sen miten paljon voimme siltä vaatia ja kuinka paljon enemmän se meille voi antaa. Näin olemme sopusoinnussa sen tarpeiden kanssa, osaamme huolehtia siitä ja se meistä maaliviivalle asti. 

Joogassa asana harjoittelussa ulotamme tietoisuutemme kehomme eri osiin kuin se olisi yhtenäinen puku, jonka haluamme asuttaa joka nurkasta loppuun asti.  Tämä auttaa meitä tulemaan tietoiseksi itsestämme ja kehomme eri ulottuvuuksista. Asanat taivuttavat meidät kehomme tuntemattomiin paikkoihin.  Päivän aikana unohdamme usein kuunnella kehoa, kun sitä harjoittelee meditoidessa tai joogamatolla niin siirtyy se vähitellen myös muihin päivän hetkisempiinkin hetkiin. 

Rentoudutko koskaan kunnolla? Mitä on rentoutuminen?

Rentoutumisharjoitetta tehdessä on ensin tärkeää olla läsnä

Usein jännitämme hartioitamme tai vaikka leukojamme huomaamatta. Miten ne hartiat kantautuvatkin sinne korviin salakavalasti? Usein ajattelemme rentoutumisen olevan lepäämistä sohvalla tv-ohjelmaa katsoessa. Sekin on tärkeää rentoutumista ja viihdettä elämässä, mutta rentoutuminen syvemmältä ja tietoisesti saattaa auttaa meitä huomattavasti arkipäivän stressissä sekä oman elämän hallinnassa. 

Kun pysähdymme hiljaisuuteen ja alamme tarkkailemaan kehoamme ja mieltämme, voimme huomata jännitteitä sekä väsymystä eri muodoissa. Väsymystä on monenlaista.  Jos tarkkailet väsymystäsi voit huomata vivahteita niiden laadussa. Joskus väsymyksestä eroon pääseminen vaatii vain hyvät yöunet, joskus se vaatii isompaa elämän asenteen tai tapojen muutosta. 

Yksi vävsymyksen aiheuttaja on se että emme koskaan rentoudu tietoisesti tarpeeksi syvältä. Emme välttämättä ole olleet edes tietoisia rentoutumisen tarpeesta ennen kuin olemme väsymyksen ja uupumuksen partaalla. 

Rentoutumisharjoitetta tehdessä on ensin tärkeää olla läsnä!!

• Ole läsnä kehollesi, mielen- ja tunnetilallesi, sitten hengityksellesi.

• Ota sen jälkeen muutama syvä hengitys. Sisäänhengitys on laajentava, avaava, tilaa luova. Uloshengitys on irti päästävä ja rentouttava sekä tyhjentävä.

• Kun olet hiljentynyt olemaan läsnä kehollesi alat huomaamaan kehon tuntemuksien laatua. Voit kulkea läsnäolollasi siihen kohtaan missä jännitettä tuntuu eniten ja hengittää sen ytimeen sisään laajentavasti ja ulos irti päästäen. Anna hengityksen ikään kuin sulattaa jännite pala palalta sisältä päin. Tunnistaessasi jännitteen laadun, voit myös varioida sitä miten irti päästät siitä. Hengityksen lisäksi voit antautua jännitteen sisään, tuntea se kokonaisuudessaan, eikä vältää sitä tai sen kohtaamista. Jännite voi olla fyysistä, mielen levottomuutta tai tunteiden kireyttä. Ne saattavat tarvita erilaista irti päästämistä, rentoutumista. 

• Tärkeää on pysähtyminen, läsnäolo ja hengityksen käyttäminen työkaluna ja luonnollisena ohjaajana irti päästämisessä. 

Kun rentoudumme toistamiseen syvemmältä kuin koskaan aikaisemmin huomaamme elämän kokemuksemme muuntuvan vähitellen. Huomaamme että voimme itse vaikuttaa jännitteisiin, väsymykseen, reaktioihimme sekä stressiin. 

Onko mieli esteenä läsnäololle?

Hiljennymme läsnäolon hiljaisuuteen aikomalla niin. Emme voi tehdä sitä mielestämme käsin

Kun hiljennymme meditaatioon läsnäolon hiljaisuuden äärelle pystymme paremmin havaitsemaan mielen liikkeet ja laadun. Saamme tilaa tarkkailla mieltämme kuin ulkopuolinen havaitsija, mutta sisältäpäin. Se mistä käsin havaitset on läsnäolo tai syvempi itse. Se on aina läsnä, neutraalisti, tuomitsematta tai arvostelematta. Se ei lähde mielen liikkeiden mukaan vaan antaa sen vapaasti vaeltaa sisään ja ulos ollessaan sille läsnä. 

Välillä voit kuitenkin huomata itsesi vaeltamassa mielen mukana kuin ratsastaja villihevosen selässä kontrolloimatta.  Silloin Voit hypätä hevosen selästä pois ja jäädä jälleen havaitsijaksi läsnäolon hiljaisuuteen. Hevonen jatkaa matkaansa yhä uudelleen ja uudelleen. 

Hiljennymme läsnäolon hiljaisuuteen aikomalla niin. Emme voi tehdä sitä mielestämme käsin. Aikomus nousee jostain syvemmältä läsnäolosta. Se on ikään kuin ajatus ennen ajatusta. Kun olemme aikoneet sen jälkeen havaitsemme mitä läsnäolon estradille ilmestyy, jos ilmestyy mitään.  Emme yritä hiljentää tai pysäyttää mieltä vaan olemme sille läsnä. Pian saatat huomata, että mieli on jo rauhallisempi. Se ei ravaa niin päättömästi. Jos sen ravi jatkuu seuraa sitä läsnäolostä käsin rauhallisesti kuin vanhempi oikuttelevan lapsen kanssa lähtemättä mielenilmaukseen mukaan. 

Voit havaita mielesi liikkeet joissakin osissa kehoa voimakkaammin. Saatat aistia sen tekstuurin, kuulla sen sanat ja painovoiman. Joskus on vaikea erottaa mikä on mieli, tunteet tai kehon aistimukset. Ne ovat kietoutuneet yhteen kudokseen kuten läsnäolon tarkkailijakin.  Kuitenkin meditaatioon hiljentyessämme alamme vähitellen erottamaan hienovaraista eroa läsnäolon kanssa. Aistimme kuinka läsnäolo on laadultaan hiljainen rauha, muuttumaton voima, sanaton ykseys. Mieli on liikettä, vaatimukset, uskomukset ja odotukset. Sinulla on meditaatiossa tilaisuus valita läsnäolon hiljainen voima uudestaan ja uudestaan vaikka mielen ravi olisikin paikalla. Oletko nyt paremmin perillä siitä oletko läsnä vai mielesi ravissa?  Tämä vaatii toistuvaa itse tutkiskelua ja sisäisen hiljaisuuden valitsemista. 

Johdattelevatko tunteesi liikaa päivääsi? Oletko läsnä tunteillesi aidosti?

Päivän aikana teemme valtavan määrän valintoja. Mitä teen, mitä sanon, mitkä sanat valitsen, millaisen painotuksen luon puhuessani, eleissäni ja niin edespäin. Jo muutaman minuutin aikana meillä saattaa olla iso skaala tunteita vaikka niiden vire olisikin hienovarainen. Kuitenkin ne vaikuttavat valintoihimme ja tapoihimme kommunikoida ja reagoida. Nämä valinnat tapahtuvat usein tiedostamattamme. 

Kun hiljennymme meditaatioon tulemme tietoisiksi tunteiden kuhinasta ja liikkeistä. Tunteet saattavat aaltoilla eripuolilla kehoamme siinä saattaa olla sanoja ja voimakkaita tunteiden purskahduksia. Tai voimme olla jopa tunteettoman tuntuisia. Myös se on tunne. 

Kun harjoittelemme olemaan läsnä tunteillemme, alamme tunnistamaan tunteita helpommin kiireisenkin päivän aikana. Huomaamme kuinka ne vaikuttavat siihen miten reagoimme. Saatamme huomata että tunteet vievät meitä ilman että siihen on meillä itse vaikutusvaltaa. Läsnäolo ja tunteiden tunnistaminen antaa kuitenkin hiljaista valinnan voimaa. 

Meissä jokaisessa on kaikki tunteiden skaalat  ja saamme tuntea kaikki tunteet mitä meillä on. Itseasiassa jos yritämme välttää niitä puskemme ne vain syvemmälle tai syrjään hetkeksi ja ne tulevat pintaan myöhemmin uudestaan.

Jos tunnistamme oman tunnetilamme rehellisesti ja annamme itsellemme luvan tuntea tunteet läpi ottaen täyden vastuun siitä että tunne on meidän oma, eikä kenenkään sinne sysäämä. Näin meillä on voima muuttaa tunnereaktiomme. Emme ole riippuvaisia muiden reaktioista tai tekemisistä sekä tekemisistä jättämisistä.  Vaikka tunteet helposti syntyvät tilanteista niin meillä on kuitenkin avain omiin tunteisiimme, ei muilla. Se avain on läsnäolon hiljainen voima ja valinta joka nousee hiljaisuudesta käsin. Miten reagoimme, miten annamme itsemme tuntea tunteemme, valitsemmeko tunteessa vellomisen ja sen voimistamisen vai sisäisen hiljaisuuden ja läsnäolon voiman? Tunnistammeko sen hetken milloin meillä on valinta käsissämme? 

Läsnäolo ja tunteiden tunnistaminen antaa hiljaista valinnan voimaa